Toiveita tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnalle
Selasimme hiljattain puolisoni edesmenneen isoäidin päiväkirjaa 50-luvulta. Äidinkielen opettajana työskennelleen isoäidin täydellisesti kaartuvien kaunokirjainten ja sinisellä musteella laidasta laitaan täytettyjen sivujen lisäksi mieleeni on jäänyt seuraava ote isoäidin elämästä: ”Kävin viime viikolla hoitamassa asioita Turussa. Xx ja xx tarvitsevat uudet housut syksyksi, joten kävin katsomassa valmiiden housujen hintoja. Housut olivat kuitenkin edelleen niin kalliit, että ostin entiseen tapaan kangasta, ja ompelen housut itse. Xx tarvitsee uuden paidankin, koska entinen on jo paikattu moneen kertaan, ja se jää kohta pieneksi.”
Paljon on tapahtunut sitten 50-luvun. Nykyään housut ovat niin halpoja, että niitä voi ostaa useammat kerralla. Housut ja monet muut kulutustuotteet ovat itse asiassa niin halpoja, tai toisin sanoen arvottomia, että lyhyen käyttöiän jälkeen ne kannattaa heittää pois. Uusien ostaminen on usein halvempaa kuin vanhojen korjaaminen. Korjaaminen ei ole ehkä edes mahdollista, koska kukaan ei osaa sitä tehdä tai varaosia ei ole. Materiaalit ovat niin huonolaatuisia, ettei niitä kannata enää korjata.
En haikaile 50-luvun perään, vaan olen kiitollinen siitä, ettei minun tarvitse ommella lasteni vaatteita itse. Sen sijaan kaipaan ajatus- ja toimintamalleja, jotka auttaisivat tämän päivän yrittäjiä ja kuluttajia toimimaan yhtä resurssiviisaasti kuin 50-luvulla. Kestävä kulutuskäyttäytyminen on meidän aikanamme välttämätöntä, sillä maapallon rajat tulevat nyt vastaan. Vuotuinen ylikulutuspäivä, eli päivä, jolloin ihmiset ovat laskennallisesti kuluttaneet maapallon vuosittain tuottamat luonnonvarat, aikaistuu koko ajan. Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 6.4.
Haluaisin siis, että arjessa tarvitsemani kulutustuotteet olisivat kestäviä. Jos ne ajan myötä hajoaisivat, haluaisin kävellä kiertotalouskeskukseen, jossa tarjolla olisi monenlaisia korjauspalveluita ja huollettuja tuotteita. Toivoisin myyjän tai valmistajan harmittelevan rikkoutunutta tuotetta, mutta lupaavan korjata sen, koska varaosia ja osaavaa työvoimaa olisi helposti saatavilla. Ehkä voisin saada korjauksen ajaksi lainahousut tai lainapaahtimen, kuten autokorjaamolta saa laina-auton. Jos vaatteeni tai muut tavarani tarvitsisivat vain pientä huoltoa, haluaisin huoltaa ne helposti itse, lainaamalla tai vuokraamalla tarvittavat työvälineet – sellaiset, joita tarvitsee harvoin ja joita ei kannata säilyttää omassa kaapissa.
Onneksi osa näistä edellä mainitsemistani toiveista on jo jossakin määrin mahdollista toteuttaa, tulevaisuudessa toivottavasti loputkin.
ARVOA – Kiertotalouden seuraava luku
Valtakunnallisessa ARVOA – Kiertotalouden seuraava luku –hankkeessa on selvitetty pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja ruotsinkielisellä rannikolla olevia korjaus-, lainaus-, ja huoltopalveluita, sekä yhteiskäyttöpalveluita. Lisäksi on tarkasteltu kiertotaloutta edistävää logistiikkaa. Selvityksissä on jätetty vähemmälle huomiolle perinteiset auto- ja pienkonekorjaamot, ja keskitytty pienempiin kulutustuotteisiin ja uudenlaisiin kiertotalouden mukaisiin palveluihin.
Monenlaisia perinteisiä korjauspalveluita on edelleen saatavilla Suomessa. Samalla uudet tuote palveluna –konseptit ja yhteiskäyttöpalvelut lisääntyvät. Ompelimoja, suutareita, räätäleitä ja pienkorjaamoja löytyy, mutta usein ne sijaitsevat kulutuskeskittymien ulkopuolella ja jäävät valtavirralta näkymättömiin. Korjauspalvelujen käyttöä rajoittaa niiden saavutettavuus ja osa kuluttajista kokee ne kalliiksi. Hankkeessa on myös havaittu, että osa perinteisistä korjausyrityksistä ei tunnista itseään kiertotalouden edistäjiksi – korjaustoiminta ei itsessään ole uutta, mutta kiertotalous sanana voi kuulostaa vieraalta.
Useat kiertotaloutta edistävät toimenpiteet pohjaavatkin perinteiseen resurssiviisaaseen ajatteluun, sovellettuna nykypäivän kontekstiin. Esimerkiksi Vaasan Minimossenin kierrätysgallerian parissa toimii yli kymmenen yrittäjää, joiden palvelut ja tuotteet koostuvat ainoastaan korjatuista, uusiotuotetuista tai suoraan kierrätetyistä tavaroista. Vaatelainaamot ja autojen yhteiskäyttöpalvelut ovat toisaalta esimerkkejä uudenlaisista tuote palveluna – konsepteista ja yhteiskuluttamisen tavoista, joita pikkuhiljaa on alkanut ilmestyä eri kaupunkeihin Suomessakin. Kiinnostavana esimerkkinä kiertotalouden mukaisesta kaupankäynnistä on kehitteillä oleva sovellus, jonka avulla käytettyjä tavaroita voi hyödyntää maksuvälineenä.
Näkyvyyden lisääminen ja korjauspalvelujen tuominen helposti kuluttajien saataville voisi luoda uusia markkinoita ja vastata muuttuviin tarpeisiin. Esimerkkinä tästä ovat käytettyjä puhelimia ja tietokoneita sekä niiden huoltoja myyvät liikkeet, joita on viime aikoina tullut lisää. Käytettyjä ja kunnostettuja laitteita löytyy monesta nettikaupasta, ja osa elektroniikkamyymälöistä ottaa vastaan korjattavia laitteita tai myy käytettyjä. Palvelujen yleistyminen on tervetullutta – Suomessa myydään vuosittain noin kaksi miljoonaa puhelinta, samalla kun miljoonan vanhan puhelimen arvioidaan jäävän pöytälaatikkoon.
Sitran mukaan maailman vuosittainen elektroniikkajäte vastaa viiden tuhannen Eiffel-tornin rakentamiseen tarvittavaa materiaalimäärää. Maailman elektroniikkajätevuorien onkin sanottu olevan todellisia kultakaivoksia, sillä arvokkaiden metallien tiheys ja määrä niissä ovat vertaansa vailla. Elektroniikkajätteen hyödyntäminen raaka-aineena vähentäisi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä huomattavasti ja loisi arvokkaita työpaikkoja ja bisnesmahdollisuuksia.
Logistiikalla on tärkeä osa kiertotalouden palapeliä harvaan asutussa maassamme. Logistiset ratkaisut ovat avainasemassa kestävän kuluttamisen ja liiketoiminnan edistämisessä harvaan asutuilla alueilla, joihin Suomikin Euroopan mittakaavassa lukeutuu. VTTn blogiartikkelissa “Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä!” pohditaan, että kiertotaloudessa tarvitaan lukuisa määrä sekä uudenlaisia palveluita että teknologioita logistiikka-alan yrityksiltä. Esimerkiksi Keski-Suomessa Karstulassa Suutari-Hanna kiertää noutamassa asiakastöitä useasta eri kunnasta ja eri toimialan kumppaniyritys toimittaa hänelle asiakastöitä.
Työkaluja ja varaosia saa nykyään kirjastoistakin. Pohdin hiljattain, mistä voisin ostaa varaosan kuivaustelineelle – pienen mutta välttämättömän muoviosan, joka pitää tukirangan ja kuivatusnarut yhdessä. Kaverini lupasi 3D-printata minulle kyseisen osan, kuten oli itselleenkin tehnyt. Pieniä korjaustoimenpiteitä voikin nykyään tehdä esimerkiksi kirjastoissa, joissa saa kirjastokortilla käyttöön 3D-tulostimen, ompelukoneen ja työkaluja. Helsingin keskustakirjasto Oodissa on lisäksi monenlaisia tee-se-itse-tiloja ja laitteita, ja siellä voi huoltaa vaatteita tai kännykän asianmukaisilla korjauspaketeilla.
Kirjastot ovat lainauspalveluiden edelläkävijöitä, mutta lainausmahdollisuudet ja -käytännöt vaihtelevat. Monista kirjastoista voi lainata kirjojen lisäksi urheiluvälineitä, työkaluja, soittimia ja kausikortteja tapahtumiin. Pienemmissä kirjastoissa lista on lyhyempi, ja huolta aiheuttavat rajalliset henkilökuntaresurssit – miten hoidetaan neuvonta ja huolto, jos palveluita laajennetaan? Tällä hetkellä monien kirjastojen lainattavat tavarat ovat kirjastojen omaisuutta, ja huollot hoidetaan tarvittaessa.
Kirjastojen yhteistyö yritysten kanssa on vähäistä, ja sitä olisi hienoa edistää. Suoraviivaista reittiä tähän ei kuitenkaan ole, sillä kirjastojen toimintaa ohjaa osittain lakisääteiset maksuttomat palvelut, kun taas yritysten palvelut ovat kuluttajille maksullisia. Toisaalta kirjastojen poistokirjoja hyödynnetään jo jonkin verran rakennusteollisuudessa – kenties potentiaalia olisi muuhunkin?
Tulevaisuuden kiertotalousratkaisujen löytyminen ja kestävän kuluttamisen edistäminen ei ole helppoa mainosten täyttämässä maailmassa, jossa uusien ja usein lyhytikäisten hyödykkeiden tuottaminen on yrittäjille edullista, ja ostaminen kuluttajille vaivatonta ja halpaa. Kiertotalouden edistäminen vaatii asioiden kriittistä tarkastelua – vanhojen tapojen tarkastelua uusien linssien läpi ja toisin päin. Tämän edistämiseksi ARVOA – Kiertotalouden seuraava luku -projektin keskiöön kuuluu monialainen yhteisoppiminen ja -kehittäminen eri toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden kiertotalousmahdollisuudet kuuluvat kaikille.
ARVOA - Kiertotalouden seuraava luku (1.4.2025 - 31.5.2027 ) on Yrkeshögskola Novian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jota osarahoittaa EU. Hankkeessa edistetään systeemistä muutosta kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kestävää kulutusta, liiketoimintaa ja kiertotalouteen perustuvia palvelu- ja liiketoimintamalleja ja yhteistyöverkostoja kehittämällä ja hyödyntämällä.
https://www.jamk.fi/fi/projekti/arvoa-kiertotalouden-seuraava-luku
Lähteet
Gotech 2025. Puhelin pöytälaatikossa - oletko kiertotalouden jarru? https://gotech.fi/2025/04/04/puhelin-poytalaatikossa-oletko-kiertotalouden-jarru/
Julkaistu 4.4.2025.
Sitra 2020. Viisi tärkeää kysymystä digitalisaation vaikutuksista. https://www.sitra.fi/artikkelit/viisi-tarkeaa-kysymysta-digitalisaation-ymparistovaikutuksista/ Julkaistu 29.12.2020.
Tiedeykkönen: Pikakulutamme luontoa silkasta tottumuksesta – kiertotalous haastaa vanhat ajattelutavat. Yle Areena. https://areena.yle.fi/1-75739158 Julkaistu 12.9.2025.
VTTn blogit: Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä! https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kiertotalouden-logistiikka-haaste-mutta-selatettavissa Julkaistu 7.2.2020
YLE: Kodeissa makaa käyttämätöntä elektroniikkaa jopa tonnien arvosta – pian sillä voi maksaa verkkokauppaostoksia | Talous | Yle Julkaistu 7.7.2025
Helsingin Sanomat: Hanna Rautio keksi tavan tehdä kuolevaa ammattia paikassa, josta ihmiset kaikkoavat | HS.fi Julkaistu 10.9.2025
Valtioneuvoston kanslia: REPAIRED-hankkeen loppuraportti Tavaroiden korjauspalveluiden laajentamisen potentiaali, hyödyt ja ohjauskeinot : REPAIRED-hankkeen loppuraportti - Valto Julkaistu 30.05.2024
Tämä teksti on saatavilla myös ruotsiksi.
Texten har granskats och godkänts av Novias redaktionsråd 17.11.2025.
