Meriteollisuuden tulevaisuus rakentuu verkostojen, ennakoinnin ja rohkeiden valintojen avulla

Osallistuimme maaliskuussa Meriverkostot 2026 -tapahtumaan Naantalin kylpylässä. Päivä antoi erinomaisen kokonaiskuvan suomalaisen meriteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Tapahtuman aikana kävi selväksi, että meriteollisuus on monien suurien muutoksien edessä; vihreä siirtymä, turvallisuusympäristön muutos, teknologian nopea kehitys ja uudenlaisten yhteistyömallien tarve tulee haastamaan alan toimijoita kehittämään toimintaansa.

Yksi päivän selkeimmistä viesteistä oli, että suomalaisella meriteollisuudella menee juuri nyt vahvasti ja alan tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Meriteollisuus ry toi esiin, että ala on tällä hetkellä Suomen talouskasvun tärkein ajuri ja alan merkitys korostuu entisestään uuden, kesäkuussa 2026 julkaistavan, meriteollisuusstrategian myötä. Samalla esiin nousi tuttuja haasteita, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja yritysten kyky kasvattaa tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

Meyer Turun puheenvuoro konkretisoi, kuinka suuri vaikutus alalla on Suomen talouteen. Turun telakka vastaa 5 % koko Suomen viennistä, työllistää suoraan ja välillisesti 10 000 henkilöä ja tekee yhteistyötä 1323 toimittajan kanssa, joista 71 % on kotimaisia. Puheenvuorossa nostettiin esiin sekä telakan pitkät toimitusnäkymät että kunnianhimoiset kestävyyshankkeet, kuten nettonollapäästöisen risteilyaluksen kehitystyö. Samalla muistutettiin, että meriteollisuus ei koostu vain yksittäisistä telakoista, vaan laajasta verkostosta yrityksiä, tutkimusta, osaajia ja kumppaneita.

Päivän toinen vahva teema oli vihreä siirtymä ja sääntelyn vaikutus koko alaan. Kongsberg Maritimen esityksessä käytiin läpi, miten EU:n säädökset ja tulevat päästöohjausmallit muuttavat merenkulun toimintalogiikkaa, tehden energiatehokkuudesta yksittäisen tavoitteen sijaan liiketoiminnan ydinkysymyksen. Polttoainevalinnat, sähköistyminen, akkuratkaisut, maasähkö, hybridiratkaisut ja tuulivoimaa hyödyntävät järjestelmät eivät ole irrallisia teknologioita, vaan osa uutta kilpailukykyä. Erityisen kiinnostavaa oli nähdä, miten esimerkiksi akku-RoPax-ratkaisut ja tuulipropulsio esitettiin paitsi päästövähennyskeinoina myös liiketoiminnallisesti houkuttelevina vaihtoehtoina.

Tilaisuuden kolmas selkeä teema koski turvallisuutta ja kaksoiskäyttöä. Business Turun esityksessä korostui, että Lounais-Suomeen on rakentumassa vahva merellisen turvallisuuden ja kaksoiskäytön ekosysteemi. Muuttunut turvallisuusympäristö, NATO-yhteistyön syveneminen ja EU-tason investoinnit tekevät tästä teemasta ajankohtaisen. Merenkulku, merellinen turvallisuus, autonomiset järjestelmät ja tekoäly kytkeytyvät nyt entistä tiiviimmin toisiinsa. Tämä ei tarkoita vain uusia riskejä, vaan myös uusia markkinoita, uusia kumppanuuksia ja uutta kasvupotentiaalia suomalaisille yrityksille.

Tapahtumassa jäi mieleen myös ajatus siitä, että tulevaisuuden voittajia eivät välttämättä ole ne toimijat, jotka odottavat täydellistä teknologista varmuutta, vaan ne, jotka kykenevät navigoimaan epävarmuuden keskellä. Futuristi Niko Herlinin mukaan tulevaisuus ei ole yksi valmis polku, vaan joukko vaihtoehtoisia kehityssuuntia, joihin voidaan vaikuttaa. Ennakointi ei siis ole vain trendien seuraamista, vaan kykyä nähdä mahdollisuuksia ennen muita, kyseenalaistaa omia oletuksia ja tehdä rohkeita kokeiluja. Hänen viestinsä meriteollisuudelle oli, että liiketoimintaa voi syntyä uusien laivojen sijaan myös olemassa olevan kaluston päivittämisestä.

Ehkä koko päivän tärkein oivallus olikin se, että meriteollisuuden tulevaisuus rakentuu samanaikaisesti kolmella tasolla. Ensinnäkin tarvitaan teknologisia ratkaisuja, jotka vastaavat kasvaviin kestävyysvaatimuksiin ja uuteen sääntelyyn. Toiseksi tarvitaan ennakointiosaamista, jotta yritykset eivät vain reagoi muutokseen vaan ovat mukana tekemässä sitä. Ja kolmanneksi tarvitaan verkostoja, koska näin suuria siirtymiä ei ratkaista yksin. Meriverkostot 2026 osoitti hyvin, että Suomessa on tähän paljon vahvuuksia: pitkän linjan osaamista, kunnianhimoa ja halua tehdä yhteistyötä.

Reseskildringen har godkänts för publicering av Novias redaktionsråd 22.5.2026.

ISSN: 2670-028X