Ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuusnäkökulmia
Artikeln har publicerats i Gerontologia 2/2020 och hittas via denna länk >> https://journal.fi/gerontologia/article/view/88130/50525
Inledning
Kotona asuu 93 prosenttia kaikista 75 vuotta täyttäneistä, ja heistä vain noin 11 prosenttia kuuluu säännöllisen kotihoidon piiriin (THL 2018; Lintunen 2019). Kotona asuvien suhteellinen osuus on pysynyt melko samanlaisena, mutta seuraavien vuosikymmenien aikana kotona asuvien sekä yksin asuvien absoluutti nen määrä tulee kasvamaan huomattavasti (Sisäasiain ministeriö 2012). Kodin merkitystä on korostettu erityisesti ikääntyneiden ihmisten identiteetin jatkuvuudelle, sosiaalisille suhteille, hyvinvoinnille ja turvallisuuden tunteelle. Viime aikoina kotona asumista tukevaa politiikkaa on myös kritisoitu kodin liiallisesta romantisoimisesta, koska vanhasta kodista voi tulla terveysongelmien, läheisten menetysten ja ympäristön muutosten myötä yksinäinen ja turvaton paikka. ( Jolanki & Kröger 2015.) Tapaturmia tapahtuu ikääntyneille yleisimmin juuri omassa kodissa. Kotona asuvien määrän lisääntyessä voidaan olettaa myös koti tapaturmien määrän kasvavan olennaisesti (Si säasiainministeriö 2012). Vaapion ja muiden (2015) tutkimuksessa löydettiin 92 prosentissa ikääntyneiden kodeista kaatumisen vaaratekijöitä, samoin vajaassa kolmasosassa havaittiin yksi pihan tai lähiympäristön vaaratekijä. Viime vuosina on tehty paljon työtä laitosasumisen turvallisuuden parantamiseksi, esimerkiksi asentamalla automaattisia sammutuslaitteistoja. Kuitenkin suuri osa toimintakyvyltään rajoittuneista henkilöistä asuu nykyään laitosten sijaan omissa kodeissa. Turvallisuustyö onkin nyt kohdistettava kotona asuviin, jotta estetään eimerkiksi palokuolemien kääntyminen uudelleen nousuun. (SPEK 2016.) Tässä artikkelissa tarkastellaan ikääntyneiden koettua turvallisuutta muun muassa GERDA Botnia hankkeessa Pohjanmaalla toteutettujen kyselyiden ja haastatteluiden perusteella sekä ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuusnäkökulmia Hemma BästKotona paras hankkeen kyselyiden, keskustelutilaisuuksien ja kotihoidon henkilöstön koulutusten pohjalta.
Foto: pixabay.