Keittiöpuutarhan laajennus 2

29.8.2022
Permakultur
20220817 DSC7844 ts

Kuva2

 

 

 

 

 

 

 

Toisessa puutarhassa oli niin paljon touhuttavaa kesän aikana, että tämän keittiöpuutarhan hoito välillä unohtui. Kasvit kärsivät istutuksen jälkeen kuivuudesta, sateita ei näkynyt enkä muistanut kastella. Vasta heinäkuun sateiden ja katteeksi tuodun ruohosilpun myötä tilanne alkoi näyttää paremmalta. Kosteus pidättyi hyvin savimaahan katteen alle ja kasvit alkoivat kukoistaa. Ruohokatteesta huolimatta jouduin jonkin verran myös perkaamaan rikkaruohoja, koska alue jäi aluksi liian vähälle huomiolle ja katekerros jäi liian ohueksi. Lannoitin kasveja pari kertaa myös nokkosvedellä. Elokuussa keittiöpuutarha olikin jo aika viidakko, polkujakin oli vaikea löytää…

20220815 103352 p

 

 

 

 

 

 

 

Hajuherneet kiipesivät aitaa pitkin ylös valoon. Herneet jäivät perunoiden ja krassien alle piiloon ja niiden sato jäi heikoksi. Kurkku ja kesäkurpitsa tukahduttivat salaatteja, sain karsia niitä reilulla kädellä, jotta kaikille jäi kasvutilaa. Elokuussa kukkaloisto oli kauneimmillaan ja sudenkorennot, pörriäiset ja perhoset viihtyivät puutarhassa. Sieltä oli mukava käydä keräämässä pöytään marjoja, salaattia ja yrttejä.

20220818 DSC7909 ts20220817 DSC7806 ts

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensi kesänä kannattaa pitäytyä hillitympi kasvuisissa kasveissa – ehkä yrttejä, kukkia ja salaattikasveja. Siten mahtuu paremmin kulkemaankin alueella. Kiinnostaisi kokeilla myös joitakin Weiss, Sjöberg, Larsson; Fleråriga grönsaker -kirjan monivuotisia vihanneskasveja keittiöpuutarhassa. Voisin jättää reuna-alueet monivuotisille kasveille ja kattaa maan hakkeella, muu alue jäisi yksivuotisille kasveille, jonka katteena toimisi ruohosilppu. Polut saavat hakekerroksen pinnakseen, se auttaa samalla kasvupenkkejä pysymään muodoissaan.
Savinen maa kaipaa parantamista säännöllisesti kompostilla, jotta sen rakenne muuttuu kuohkeammaksi. Kompostia on onneksi hyvää vauhtia syntymässä. Kerrostin kompostikehikkoon kesän aikana vihreää ja ruskeaa materiaalia sekä lantaa. Keväällä odotan saavani jo vähän uutta viherkompostia keittiöpuutarhaani levitettäväksi. Erillisen rumpumallisen ruokakompostorin otin käyttöön vasta viime syksynä, toinen puoli on jo täynnä, se saa tekeytyä talven ja kevään, kesällä saan sen käyttöön. Osan keittiöjätteestä kompostoimme kompostikäymäläjätteen kanssa ja sen hyödynnän perennoille. Jos syksyllä vain ehdin, ajattelin kokeilla myös Ylvan esittelemää lämpökompostointia. Olen sitä varten kuivatellut kesän aikana kahvinporoja ja ruohosilppua.
Vuoden päästä keittiöpuutarhan alla olevat maatuvat puunrungot (Hugel-peti) alkavat pidättää paremmin kosteutta ja alueen syväjuuristen kasvien kasteluntarve vähenee. Olemme kesän aikana parannelleet sadeveden talteenottojärjestelmiä, entisen 3 m3 sijaan vettä saadaan jatkossa talteen 6–7 m3. Talven aikana vielä pitää suunnitella, miten veden saa energiatehokkaasti kasvien juureen. Tuulensuojaksi istuttamani tuiviot eivät valitettavasti selvinneet rankasta talvesta ja kahdesta siirrosta (syksy ja kevät), niiden väleihin istutin elokuussa uudet taimet. Viritän tuulensuojakankaan suoja-aitaan kiinni siihen asti, kunnes tuiviot kasvavat riittävän suureksi suorittamaan tehtäväänsä.

20220827 084811 copy

 

 

 

 

 

 

 

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen keittiöpuutarhaani, se on sopivan kokoinen, monipuolinen ja tarpeeksi lähellä. Se on aurinkoisella paikalla, mutta puutarhassa ja ympärillä olevat puut varjostavat aluetta sopivasti. Kasvivalikoima tarkentuu kokeilujen myötä. Ehkä saan sinne mahtumaan pienen aamukahvipaikankin :)

Skribent:
Tuula Salminen
Nyckelord:
permakultur, köksträdgård, odlingsbäddar, hugelkultur