Matkailuyrityksen hiilijalanjäljenlaskenta 

Huvudbild: Unsplash

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista aloista. Viimeisten vuosikymmenten talouskriiseistä ja sosiaalipoliittisesta epävakaudesta huolimatta matkailu on lisääntynyt nopeasti ympäri maailmaa. Kasvu oli vuoteen 2025 mennessä palannut jo pandemiaa edeltäneelle tasolle. (BBC, 2026) Matkailusektorin kasvu ja matkailun lisääntyminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä talouskasvun vahvistumisessa erityisesti alueilla, joilla teollinen toiminta ja palveluinfrastruktuuri ovat olleet heikosti kehittyneitä.  (Eyuboglu & Uzar, 2020).

Vaikka matkailu tuottaa talouskasvua, pitää huomioida, että matkailun hiilijalanjälki on globaalisti erittäin merkittävä.  Matkailu tuottaa jopa 8 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä (Sustainable Travel International, nd). Viimeiset vuosikymmenet matkailualan päästöt ovatkin kasvaneet jatkuvasti (Campos ym., 2022) ja vuonna 2019 matkailun päästöt kasvoivat jopa kaksi kertaa nopeammin kuin maailman talous keskimäärin (Sun ym., 2024).  Matkailun maailmanjärjestön UNWTO:n mukaan pelkästään matkailun kuljetuksista aiheutuvien päästöjen ennustetaan kasvavan 45 prosenttia kansainvälisen matkailun ja 21 prosenttia maiden sisäisen matkailun osalta vuoden 2016 tasosta vuoteen 2030 mennessä (UNWTO, nd).  

Matkailun merkittävimmät päästöt syntyvät liikkumisesta ja majoittumisesta; loput päästöt syntyvät ruokapalveluista, ostoksista ja muista palveluista. Lentäminen on matkailun suurin päästölähde, ja se vastaa jopa 40 % matkailun kokonaispäästöistä (katso kuvio 1), vaikka vain pieni osa maailman väestöstä lentää säännöllisesti (Higham & Sun, 2024). Suurin osa matkailualan päästöistä syntyy korkean elintason maista tulevien vierailijoiden matkoista. Elintason noustessa yhä useammalla on varaa matkustaa, ja näin myös matkailualan päästöt nousevat. (Visit Finland, 2026). 

Kuvio 1. Matkailun eri aktiviteettien vaikutus ilmaostomuutokseen (UNWTO, 2019)

Matkailualan suuri energiakulutus ja siihen liittyvät CO2-päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen merkittävästi. Tämä luo painetta sekä matkailualalle että päättäjille, sillä CO2-päästöjen vähentäminen ja kestävien, vähäpäästöisten toimialojen kehittäminen on muodostunut välttämättömäksi tavoitteeksi ympäri maailmaa. Matkailun on muiden toimialojen tavoin vähennettävä päästöjään, jotta kansainvälisen yhteisön tavoite ilmaston lämpenemisen rajaamisesta 1,5–2,0 asteeseen voidaan saavuttaa (Gössling ym., 2023).

Matkailun hiilijalanjälki Suomessa oli pelkästään vuoden 2024 ensimmäisten viiden kuukauden aikana lähes 800 000 tonnia CO2, mikä vastaa keskimäärin noin 441 kilogrammaa matkaa kohden. Merkittävä osa matkailun päästöistä syntyy matkustamisesta Suomeen sekä liikkumisesta maan sisällä. Samalla matkailu on Suomessa erityisen ilmastoherkkä ala: talvi-, luonto- ja vesistömatkailu kärsivät suoraan ilmaston lämpenemisestä, mikä tekee ilmastotyöstä myös toiminnan jatkuvuuden ja elinkeinon kestävyyden kannalta keskeisen aiheen, ei vain imagoon liittyvän valinnan. (Visit Finland, 2024).

Matkailuyrityksen hiilijalanjäljen muodostuminen

Matkailuyrityksissä hiilenjalanjälki riippuu yrityksen toiminnasta ja liiketoimintamallista. Esimerkiksi hotellitoiminnassa merkittävin osa päästöistä syntyy usein toimitiloihin liittyvästä energiankäytöstä, erityisesti sähkön- ja lämmönkulutuksesta. Toimitiloihin ja kiinteistöihin liittyviä päästöjä syntyy myös jäähdytyksestä, jätehuollosta sekä mahdollisten kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon käytettävien laitteiden polttoaineenkulutuksesta. Liikkumiseen ja logistiikkaan liittyvät päästöt muodostuvat puolestaan tavaroiden ja asiakkaiden kuljetuksista sekä henkilöstön työmatkaliikenteestä. Kuljetukset ovat itse aisassa matkailun suurin kasvihuonekaasun aiheuttaja (Sustainable Travel, nd) .Lisäksi merkittäviä päästöjä syntyy yrityksen hankinnoista, kuten elintarvikkeista ja ulkopuolisista palveluista. Asiakkaiden saapumista matkailukohteeseen ei kuitenkaan tyypillisesti sisällytetä matkailuyrityksen hiilijalanjäljen laskentaan. (Visit Finland, nd).

Kaikkien matkailuyritysten pitäisi pyrkiä hiilenjalanjäljen pienentämiseksi. Siihen tarvitaan energiankäytön pienentämistä, logistiikkaratkaisujen tehostamista sekä  hankintojen tekemistä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti (Ridanpää & Tervo-Kankare, 2022).

Matkailuyrityksen hiilijalanjälkilaskelmat 

Vaikkakin hiilenjalanjäljen laskeminen voi voi tuntua työläältä, sen tekeminen tulee tärkeämmäksi varsinkin matkailuyrityksille, jotka haluavat päästä osaksi kansainvälistä jakeluketjua. Hiilijalanjäljen laskeminen paljastaa myös, mistä suurimmat päästöt syntyvät. Tämä tieto auttaa yrityksiä tekemään oikeita ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Kun laskenta tehdään vuosittain, on mahdollista seurata, miten päästöt muuttuvat ajan myötä. (Ridanpää & Tervo-Kankare, 2022).

Yrityksen hiilijalanjälki lasketaan käytännössä sen oman toiminnan ja kulutuksen perusteella. Tiedot siihen saadaan esim. energialaskuista, matkustamisesta ja kuljetuksista (kuten ajokilometrit), jätteiden määristä, kirjanpidon ostoista sekä ostettujen elintarvikkeiden määristä. Nämä kaikki kerrotaan omilla päästökertoimillaan, ja lopuksi ne lasketaan yhteen. Sillä selviää yrityksen koko hiilijalanjälki. (Visit Finland, 2026).

CNE3.0 -hankkeen hiilijalanjäljenlaskentakoulutukset 

CNE3.0-hankkeessa järjestetyissä koulutuksissa tarkasteltiin yritysten mahdollisia hyötyjä hiilijalanjäljen laskennasta. Näiden keskustelujen perusteella voidaan kiteyttää perustelut sille, miksi hiilijalanjäljen mittaaminen on merkityksellistä matkailualan toimijoille: 

1. Laskenta auttaa kohdentamaan resurssit oikein 
   Hiilijalanjäljen laskenta tekee näkyväksi sen, mistä yrityksen ilmastovaikutukset todellisuudessa syntyvät ja mihin omilla päätöksillä voidaan vaikuttaa. Kun tieto perustuu laskentaan eikä oletuksiin, kehitystoimet voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on aidosti mitattavaa vaikutusta. Tämä tukee sekä kustannussäästöjen löytämistä että resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. 
2. Laskettu tieto lisää uskottavuutta ja vastaa kasvaviin tietotarpeisiin 
   Asiakkaat, yhteistyökumppanit ja rahoittajat odottavat yhä useammin mitattua ja perusteltua tietoa, ei pelkkiä lupauksia. Matkailussa luottamus, uskottavuus ja mielikuvat vaikuttavat ratkaisevasti ostopäätöksiin. Yritys, joka tuntee omat ilmastovaikutuksensa ja osaa vastata tietopyyntöihin laskennan avulla, nähdään uskottavampana ja vastuullisempana toimijana. Samalla hiilijalanjälkilaskenta tukee raportointivaatimusten täyttämistä ja mahdollistaa vertailun alan muihin toimijoihin. 
3. Laskentaprosessi tukee oppimista ja päätöksentekoa 
   Hiilijalanjäljen laskennan suurin arvo ei ole vain lopullinen luku, vaan itse prosessi. Laskenta lisää organisaation ymmärrystä omasta toiminnasta, paljastaa tiedon puutteita ja auttaa tunnistamaan, mikä on juuri kyseiselle yritykselle olennaista. Toistettuna laskenta tekee kehityksen näkyväksi ja tukee pitkäjänteistä päätöksentekoa. Yhä kriittisemmässä toimintaympäristössä avoimuus ja mitattu tieto eivät ole riski, vaan edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle. 

Lopuksi

Hiilijalanjäljen laskenta ei ole matkailuyritykselle pelkkä raportointivelvoite, vaan keskeinen työkalu toiminnan kehittämiseen. Kun yritys tunnistaa omat päästölähteensä, se pystyy tekemään vaikuttavia ja perusteltuja päätöksiä päästöjen vähentämiseksi. Samalla se vahvistaa kilpailukykyään ja vastaa kasvaviin odotuksiin vastuullisuudesta. 
Matkailualan tulevaisuus rakentuu yhä vahvemmin kestävien valintojen varaan. Yritykset, jotka ottavat hiilijalanjäljen laskennan osaksi arkeaan jo nyt, ovat paremmin valmistautuneita tulevaisuuden vaatimuksiin.

Lähteet

Campos, C., Laso, J, Cristóbal, J., Albertí, J., Bala, A., Fullana, M., Fullana-i-Palmer, P., Margallo, M., & Aldaco, R. (2022).  Towards more sustainable tourism under a carbon footprint approach: The Camino Lebaniego case study, Journal of Cleaner Production, (369), https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.133222 

Gössling, S., Balas, M., Mayer, M. &  Sun, T-Y. (2023).  A review of tourism and climate change mitigation: The scales, scopes, stakeholders and strategies of carbon management. Tourism Management, (93). https://doi.org/10.1016/j.tourman.2022.104681 

Eyuboglu, K., & Uzar, U. (2020). The impact of tourism on CO2 emission in Turkey. Current Issues in Tourism, 23(13), 1631–1645. https://doi.org/10.1080/13683500.2019.1636006 

 Higham, J. & Sun, Y. (2024). Surging global tourism emissions are driven by just 20 countries – major new study. https://theconversation.com/surging-global-tourism-emissions-are-driven-by-just-20-countries-major-new-study-244036 

Ridanpää, R. & Tervo-Kankare, K. (2022). Matkailuyritysten hiiliopas – Land of National Parks. https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/03/a242.pdf 

Sun, YY., Faturay, F., Lenzen, M. (2024). Drivers of global tourism carbon emissions. Nat Commun 15, 10384 https://doi.org/10.1038/s41467-024-54582-7 

Sustainable Travel International (nd).  Carbon Footprint of Tourism. https://sustainabletravel.org/issues/carbon-footprint-tourism/ 

UNWTO (nd). Climate Change.  https://www.untourism.int/sustainable-development/tourism-emissions-climate-change 

UNWTO (2019). Transport-related CO2 Emissions of the Tourism Sector – Modelling Results. https://www.e-unwto.org/doi/book/10.18111/9789284416660 

Visit Finland (2025). State of Sustainable Tourism – Annual Report 2024. https://www.visitfinland.fi/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2025/state-of-sustainable-tourism-2024.pdf 

VisitFinland (2026). Matkailun hiilenjalanjälki. https://stfhub.visitfinland.com/guide/carbon-footprint-of-tourism 

Texten har granskats och godkänts av Novias redaktionsråd 6.5.2026.