Terveysalalla tulee tunnistaa kiertotalouden mahdollisuudet

Terveydenhuolto aiheuttaa 1–5 % maailmanlaajuisista ympäristövaikutuksista (Lenzen ym. 2020), ja jos terveydenhuolto olisi maa, olisi se viidenneksi suurin saastuttaja (Karliner ym. 2019). Tämän haasteen pohjalta Kiertotalousosaamiskeskushankkeessa päätettiin järjestää työpaja, jonka teemana oli kiertotalous terveysalalla. Työpajan tavoitteena oli lisätä tietoa kiertotalouden mahdollisuuksista terveysalalla, lisätä yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja kiertotalouteen liittyen terveysalalla. Työpaja pidettiin Turussa 20.4.2023 ammattikorkeakoulu Novian järjestämänä. Työpajaan osallistui yhteensä 17 henkilöä: yritysedustajia, opettajia, asiantuntijoita ja tutkijoita.

Työpajan alussa oli UPM Biomedicalsin laatujohtajan Kari Luukon keynote-puhe. Puheessa tuotiin esille UPM:n kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kerrottiin UPM Biomedicalsin nanoselluloosasta valmistetun kotimaisen FibDex-haavasidoksen tarina osana kestäviä terveysalan innovaatioita. Keynote-puheen jälkeen oli kaksi case-/yritysesittelyä, josta ensimmäisen piti Mölnlycken markkinointipäällikkö Suvi Szeto. Mölnlycken esityksessä tuotiin niin ikään esille yrityksen kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä tarkasteltiin kestävää kehitystä erityisesti käsineiden ja leikkausliinojen valmistuksessa ja logistiikassa. Toisen case-/yritysesittelyn piti Finessin toimitusjohtaja Juha-Pekka Paavola, joka kertoi Finessin kestävistä energiaratkaisuista sairaaloille. Esityksessä tuotiin esille caseja, joissa oli kehitetty tehokkaampaa lämmön talteenottoa sairaalaympäristössä, kuten välinehuollossa ja sairaalapesuloissa.

Itse työpajaosuudessa aiheena olivat tuotteiden, laitteiden ja välineiden elinkaari terveydenhuollossa sekä kiertotalouden liiketoimintamallit terveydenhuollossa. Molemmat työpajat pohjautuivat Sitran kiertotalousmateriaaleihin, joista ensimmäinen kiertotalouden vaiheisiin: alkutuotanto ja materiaalin prosessointi, valmistava teollisuus, jakelu ja kauppa, yritykseltä yritykselle ja kuluttaja, ja käyttö (Sitra 2016), ja jälkimmäinen kiertotalouden liiketoimintamalleihin: jakamisalustat, kiertoihin perustuvat toimitusketjut, tuote palveluna, tuotteen elinkaaren pidentäminen, ja kierrätys ja kiertoon palauttaminen (Sitra 2018). Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään ja ryhmät valitsivat mielestään kolme tärkeintä aihetta, joista keskustelua käytäisiin. Jokainen sai ensin kirjoittaa ajatuksiaan itsenäisesti post-it-lapuille, jonka jälkeen jokainen ryhmä kävi keskustelua valitsemistaan aiheista. Lopuksi vaihdettiin ajatuksia yhdessä ryhmäkeskustelun tuloksista.

Terveyspalveluiden tuottajilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla tärkeä rooli kiertotaloudessa

Ensimmäisessä työpajassa kaksi ryhmää valitsi valmistavan teollisuuden keskustelun aiheeksi. Keskusteluissa nousi esille uusiutuvien raaka-aineiden laajempi hyödyntäminen ja pyrkimys eroon fossiilisista materiaaleista. Myös tuotteiden elinkaariarvioinnit (LCA) koettiin tärkeiksi, mutta haasteena nähtiin yhtenäisten arviointimittareiden puute, sekä se, etteivät arvioinnit kuitenkaan vielä välttämättä vaikuta kovinkaan isossa kuvassa sairaaloiden päätöksiin ja hankintoihin.

Kiertotalouden vaiheista myös jakelu ja kauppa oli kahden ryhmän valitsema keskustelun aihe. Ryhmissä keskusteltiin erityisesti jakelun tehostamisesta ja logistiikkaosaamisesta. Muun muassa kuljetusten ja jakelun tehokkaampaa yhdistämistä ehdotettiin. Haasteena kuitenkin mainittiin tiettyjen terveysalan tuotteiden erityisvaatimukset kuljetuksen suhteen. Myös optimaalisten pakkauskokojen tärkeyttä korostettiin.

Niin ikään kaksi ryhmää valitsi keskustelun aiheeksi yritykseltä yritykselle ja kuluttajan roolin terveysalalla. Ryhmissä todettiin, että terveysalalla on jo jonkin verran laitteiden yhteiskäyttöä ja vuokrausta, mutta tarvetta toiminnan laajentamiselle olisi. Huolellisemmalla tuotesuunnittelulla voitaisiin helpottaa yhteiskäyttöä. Myös monikäyttöisten tuotteiden kestävyydestä puhuttiin, jotta tuotteet olisivat mahdollisimman pitkäikäisiä. Lisäksi tuote palveluna herätti keskustelua. Esimerkiksi sairaaloiden pesulapalvelut ovat jo pääasiassa ulkoistettu, mutta voisiko toimia myös muulla saralla?

Kaikki kolme ryhmää valitsivat keskustelun aiheeksi tuotteiden käytön. Ryhmissä vertailtiin muun muassa kertakäyttöisten ja monikäyttöisten tuotteiden hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi kertakäyttöinen leikkausinstrumentti ei välttämättä ole hiilijalanjäljeltään huonompi, koska monikäyttöinen tulee pestä ja steriloida, johon kuluu vettä ja energiaa. Tämän vuoksi läpinäkyvämpi ja yhtenäisempi LCA-laskenta olisi tärkeää. Myös terveydenhuollossa syntyvät suuret jätemäärät herättivät keskustelua. Jätteiden lajittelu on parantunut, mutta yksiköissä on suuret eroavaisuudet siitä, miten pitkällä lajittelussa ollaan, vaikka jopa 85 % terveydenhuollon jätteistä on samanlaista kuin tavanomainen kotitalousjäte (Karliner & Guenther 2011). Haasteena ovat myös terveysalan tiukat hygieniavaatimukset, jolloin esim. pakkausjätettä syntyy paljon. Lisäksi keskusteltiin ympäristöystävällisemmistä tuotteista, esim. ekologisemmista infuusioletkuista, mutta tieto näistä ei ole vielä laajalla. Myös optimaaliset pakkauskoot ovat olennaisia, jotta tuotteita ei kontaminoituisi ja täten menisi turhaan roskiin. Myös hoitohenkilökunnan osaamisen lisäämistä kiertotaloudesta sekä toimittajien vastuuta korostettiin.

Tuotteiden yhteiskäyttö ja elinkaaren pidentäminen voisi luoda uusia liiketoimintamalleja terveysalalle

Jälkimmäisessä työpajassa kaksi ryhmää valitsi jakamisalustat keskustelun aiheeksi. Ryhmissä keskusteltiin mm. siitä, että laitteiden vuokraus- ja leasingtoimintaa on jo jonkin verran olemassa terveysalalla, mutta toimintaa tulisi lisätä ja tehostaa, koska monet laitteet ovat kalliita ja voivat olla liian vähällä käytöllä. Laitteiden vuokrakäyttöä voisi helpottaa alusta, josta saisi tietoa ja käyttötukea vuokrattavissa olevista laitteista.

Yksi ryhmä valitsi kiertoihin perustuvat toimitusketjut keskustelun aiheeksi. Ryhmässä tuotiin esille, että hiilineutraaliusvaatimukset eivät ole vielä ulottuneet terveydenhuoltoon. Esimerkiksi anestesiakaasut ovat suuri päästönlähde sairaaloissa. Terveydenhuollon hankintoihin vaikuttavat tällä hetkellä pääsääntöisesti vain tuotteen tutkimusnäyttö ja hinta, ei niinkään mahdollisimman pitkä elinkaari.

Kaikki kolme ryhmää valitsivat tuotteen elinkaaren pidentämisen tärkeäksi kiertotalouden liiketoimintamalliksi. Keskusteluissa tuotiin esille, että laitteiden elinkaarta voitaisiin pidentää myymällä tai lahjoittamalla tarpeettomat laitteet eteenpäin, esim. eläinsairaaloihin, joissa laitteisiin kohdistuvat vaatimukset eivät ole niin korkeita, tai oppilaitoksiin tai muihin maihin. Ryhmissä tuotiin myös esille puolueettoman tutkimuksen tärkeys siitä, miten kierrätettävyys olisi ympäristömielessä ja taloudellisesti kannattavaa.

Kaikki ryhmät valitsivat lisäksi kierrätyksen ja kiertoon palauttamisen yhdeksi tärkeimmistä aiheista. Ryhmissä keskusteltiin siitä, miten onnistuneesta kierrätyksestä voisi palkita yksiköitä, esim. panttijärjestelmillä. Lisäksi keskusteltiin teknologian mahdollisuuksista kierrätyksessä. Tulevaisuudessa esim. robotti voisi hoitaa sairaaloiden jätteiden lajittelun ja käyttöiän lopussa olevat laitteet voitaisiin purkaa uusien laitteiden osiksi.

Seuraavat askeleet

Työpajan aiheet herättivät osallistujissa paljon keskustelua ja kysymyksiä. Suurimmaksi haasteiksi kohti vihreää siirtymää nousivat terveydenhuollon korkeat vaatimukset potilasturvallisuuden suhteen, josta ei luonnollisesti voida joustaa. Lisäksi terveydenhuollon rajalliset taloudelliset resurssit aiheuttavat haasteita, mutta toisaalta kiertotalous voisi tuoda myös säästöjä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia terveysalalle. Tällä hetkellä sairaaloiden hankintoja ohjaa tuotteiden tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttavuus ja hinta, mutta tulevaisuudessa varmasti entistä vahvemmin myös tuotteiden hiilijalanjälki, sillä monilla hyvinvointialueilla on jo olemassa tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Lisäksi kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamista tulisi lisätä terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden keskuudessa.

Emilia Kielo-Viljamaa, Sh, TtT, hoitotyön lehtori, Yrkeshögskolan Novia

Lisätietoja hankkeesta: https://www.kiertotalousosaamiskeskus.fi/

Lähteet

• Karliner J & Guenther R. 2011. Global Green and Healthy Hospitals. A Comprehensive Environmental Health Agenda for Hospitals and Health Systems Around the World. Health Care Without Harm. Saatavilla: https://climateandhealthalliance.org/wp-content/uploads/2018/02/Global-Green-and-Healthy-Hospitals.pdf
• Karliner J, Slotterback S, Boyd R, Ashby B & Steele K. 2019. Health care’s climate footprint - How the health sector contributes to the global climate crisis and opportunities for action. Health Care Without Harm. Saatavilla: https://noharm-global.org/sites/default/files/documents-files/5961/HealthCaresClimateFootprint_092319.pdf
• Lenzen M, Malik A, Li M, Fry J, Weisz H, Pichler P. P, Chaves L.S.M, Capon A & Pencheon D. 2020. The environmental footprint of health care: a global assessment. The Lancet. Planetary health, 4(7), e271–e279. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(20)30121-2
• Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Saatavilla: https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia117-3.pdf
• Sitra. 2018. Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa. Saatavilla: https://www.sitra.fi/uutiset/tyokalut-kiertotalouden-mukaiseen-liiketoimintaan-valmistavassa-teollisuudessa/

Kuva: FreePik